Seniori-ikäisten kirjastonjohtajien hiljaisen tiedon mallittamishanke

Liki kaikki isojen kirjastojen johtajat ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle. On tärkeää saada talteen heidän tietonsa ja kokemuksensa, erityisesti heidän hiljainen tietonsa toimivuudesta, hyvän johtajan ajattelutaidoista. Uusien johtajien ei tarvitse lähteä tyhjästä, vaan he saavat välineitä työnsä ja työyhteisöjensä kehittämiseen. Lyhyesti sanottuna: miten johtaa kirjastoa kokonaisuutena niin, että jakaa resurssinsa hallinnon tehtävien, henkilöstöjohtamisen ja asiakashallinnan kesken? Vuosien kokemuksien kautta kertynyt osaaminen on arvokas lähde työelämässä oleville johtajille. Samalla kun hankkeesta löytyy ratkaisuja käytännön työhön, myös työyhteisön hyvinvoivuus edistyy; voi syntyä kehittämisen ja jaksamisen myönteinen kehä. Esimies on työyhteisönsä toimivuuden tärkeä elementti (T. Kauppi & M-L. Savimäki: Toimiva työyhteisö – menestyksen malleja, 2004, omakustanne).

Hankkeessa on ollut tavoitteena mallittaa eläkkeelle jääneiden ja seniori-ikäisten kirjastonjohtajien tietotaitoa ja kokemusta, erityisesti hiljaista tietoa ja saada malleja johtajan työn kehittämiseen ja työn sujuvuuden ylläpitämiseen, ajattelutaitoja johtajan laajan ja monipuolisen toimenkuvan ymmärtämiseen ja välineitä sen hallitsemiseen. Näitä on artikuloitu näkyväksi joulukuu 2005 -heinäkuu 2006 aikana. Olemme mallittaneet 9 kirjastotoimenjohtajaa eri puolilta Suomea. Myös molemmat sukupuolet ja kieliryhmät (suomi, suomenruotsi) ovat edustettuina. Jokaista johtajaa on mallitettu kahdella eri kerralla, toinen kerta syventävästi ja lisäksi tarkennettu tärkeitä kohtia sähköpostitse. Mallitettu aineisto on tarkoitus kehittää käytännöllisiksi ja omaksuttaviksi malleiksi ja kirjoittaa kirjaksi. Mallituksia tehdessämme ja prosessin edetessä olemme väkisinkin laventaneet näkökulmaamme. Saadun materiaalin hyödyllisyys on myös sen yleistettävyys, ei pelkästään kirjastotoimen johtamiseen, vaan laajemmin: johtamiseen.

Miten seniori-ikäisten hiljainen tieto voi osaltaan olla tukemassa kirjastojen, ja yleisemmin yritysten, tämänhetkistä kehittämistä ja toimia ikään kuin mentorina johtajille? Mallittamisen avulla seniorien tietotaito tulee kaikkien käyttöön. Mallitustulosten avulla henkilö voi luontaisesti mallittaa itseään ja samalla tapahtuu uuden tasoista oppimista, kun opitaan tunnistamaan oman ja toisten ei-tietoisen osaamisen ratkaisevia puolia, nostaen myös oman hiljaisen tiedotaidon paremmin tietoiseen mieleen. Hankkeen tulokset tuovat uusille ja vanhoille työelämässä oleville johtajille mahdollisuuden kehittää tätä itse mallittamisen prosessissa tapahtuvaa uudenlaista oppimista, oppimaan oppimista ja työn kehittämistä – yhdenlaista benchmarkingia johtamisesta.

Saadut tulokset auttavat mm. tunnistamaan työkuvan laajuuden ja ymmärtämään miten erilaiset yksityiskohdat muodostavat kokonaisuuden. Ne auttavat selkeyttämään johtajan rooliin kuuluvia tehtäviä, jolloin on mahdollista keskittyä olennaiseen ja siivota turhat toiminnot pois. Kirja mahdollistaa itsereflektion: minkälaisia taitoja minulla jo on, mitä voin oppia, mitä tarvitsen lisää ja auttaa pääsemään nopeammin asioiden ytimeen, löytämään solmukohdat helpommin ja oppimaan, kuinka ajattelutaitojen on hyödyllistä muuntua käytännön toiminnaksi. Myös kuka tahansa työyhteisössä työskentelevä saa hyvän näkökulman johtajan ajattelutaitoihin ja pystyy ymmärtämään tehtyjä ratkaisuja ja olemassa olevia käytäntöjä aiempaa paremmin.

Olemme mallittaneet seuraavia hyvän johtajan taitoja:

  • johtaja itse
  • johtajan tarpeellisuus, rooli työyhteisössä, rajat
  • motivoituminen, kehityksessä ja vauhdissa mukana pysyminen
  • miten poimia kaikesta olennainen
  • näkemys valtaan, mitä ei tekisi johtajana
  • jaksaminen, miten hoitaa itseään
  • johtajan suhde
  • henkilöstöön myös motivoiminen, delegoiminen, palaute, tiedon jakaminen
    • asiakkaisiin
    • tarvittaviin sidosryhmiin

Hiljaisen tiedon johtamisesta on kirjoitettu paljon. Me tutkimme johtajien omaa hiljaista tietoa. Kirjan on tarkoitus olla lisäksi pohjana erikseen järjestettävissä maksullisissa seminaareissa, työohjauksissa ja koulutuksissa.

Hankkeen tutkimustyöhön ja aineistonkeruuseen saimme Alfred Kordelinin rahastosta 5000 euroa marraskuussa 2005.

Katso malli.